09 Väärät opettajat
2. Pietarin kirje, luku 2:
Väärät opettajat ja heidän tuomionsa
Israelin kansan keskuudessa esiintyi kuitenkin myös vääriä profeettoja. Samoin on teidänkin joukossanne oleva vääriä opettajia, jotka kuljettavat keskuuteenne salaa turmiollisia harhaoppeja, kieltävätpä Herrankin, joka on ostanut heidät, ja tuottavat itselleen äkillisen tuhon.
2. Moni lähtee seuraamaan heidän irstauksiaan, ja heidän takiaan totuuden tie tulee häväistyksi.
3. Ahneudessaan he valheellisin sanoin pyrkivät hyötymään teistä. Mutta heille muinoin langetettu tuomio on yhä voimassa, heidän tuhonsa ei torku.
4. Ei Jumala säästänyt enkeleitäkään, jotka tekivät syntiä, vaan syöksi heidät pimeyden kahleissa syvyyteen ja jätti heidät säilytettäviksi tuomiota varten.
5. Eikä hän säästänyt muinaista maailmaa, vaikka hän varjeli Nooan, vanhurskauden saarnaajan, ja seitsemän muuta, kun hän antoi vedenpaisumuksen peittää jumalattomien maailman.
6. Hän tuomitsi tuhoon Sodoman ja Gomorran kaupungit ja poltti ne poroksi varoitukseksi niille, jotka vastaisuudessa elävät jumalattomasti.
7. Kuitenkin hän pelasti hurskaan Lootin, jota jumalattomien ihmisten irstas elämä vaivasi.
8. Asuessaan heidän keskellään tuo hurskas mies kärsi päivästä päivään hurskaassa sielussaan heidän laittomien tekojensa tähden, joita hän joutui näkemään ja kuulemaan.
9. Näin Herra tietää pelastaa jumalaapelkäävät koetuksesta, mutta väärintekijät hän säilyttää rangaistuksen alaisina tuomion päivään,
10. varsinkin ne, jotka vaeltavat saastaisissa lihan himoissa ja halveksivat herruutta. Nuo uhkarohkeat ja itserakkaat eivät pelkää herjata henkivaltoja,
11. vaikka enkelitkään, joilla on suurempi voima ja valta, eivät syytä niitä herjaavasti Herran edessä.
12. Mutta nuo ihmiset ovat kuin järjettömät, luonnostaan pyydystettäviksi ja tapettaviksi syntyneet eläimet. He herjaavat sitä, mitä eivät tunne, mutta tuhoutuvat omaan turmelukseensa
13. ja saavat väärintekijöinä vääryyden palkan. Heidän mielihalunsa on viettää päivänsä nautinnoissa. He ovat tahroja ja häpeäpilkkuja ja nautiskelevat petoksistaan, kun he mässäilevät aterialla teidän kanssanne.
14. Heidän silmänsä ovat täynnä aviorikosta, eivätkä he saa synnistä kyllikseen. He viettelevät horjuvia sieluja. Heillä on ahneuteen harjaantunut sydän, noilla kirouksen lapsilla.
15. He ovat hylänneet suoran tien, eksyneet ja seuranneet Bileamin, Beorin pojan, tietä, hänen, joka rakasti vääryyden palkkaa
16. mutta sai rikkomuksestaan ojennuksen: mykkä työjuhta puhui ihmisen äänellä ja esti profeetan mielettömyyden.
17. Nuo ihmiset ovat vedettömiä lähteitä ja myrskytuulissa ajelehtivia pilvenhattaroita. Heille on varattuna synkkä pimeys.
18. Puhuen ylimielisiä, tyhjiä sanoja he lihan himoissa viettelevät irstauteen niitä, jotka tuskin ovat päässeet eroon eksyksissä vaeltavista.
19. He lupaavat näille vapautta, vaikka itse ovat turmeluksen orjia. Sillä kenen voittama joku on, sen orja hän on.
20. Jos he ovatkin päässeet maailman saastutuksia pakoon tullessaan tuntemaan meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen, mutta sotkeutuvat niihin uudestaan ja tulevat voitetuiksi, heidän tilansa on lopussa pahempi kuin alussa.
21. Heille olisi ollut parempi, etteivät olisi tulleet tuntemaan vanhurskauden tietä, kuin että he opittuaan sen tuntemaan kääntyvät pois heille annetusta pyhästä käskystä.
22. Heidän on käynyt niin kuin sananlasku osuvasti toteaa: "Koira palaa oksennukselleen" ja "Pesty sika rypee rapakossa."
.jpg)
(Novum jae jakeelta etenevä kommentaari: 2. Piet. 2:1-22)
Valheprofeetat ja valheenopettajat
1. Vanhassa Israelissa oli pyhiä miehiä. Jumalan profeettoja (1:21). Mutta siellä oli myös vääriä profeettoja. He teeskentelivät olevansa profeettoja. vaikka eivät olleet. Heidän ennustuksensa olivat heidän oman mielikuvituksensa tuotetta (5 Moos 18:20-22; Jer 28:15-17, Hes 13:2,3). Uusitestamentillisessa seurakunnassakin tulee esiintymään tällaisia vääriä opettajia. Heidän kieroutunut opetuksensa johtaa kadotukseen. Tuohon aikaan oli erityisesti sellaisia. joiden mielestä kaikki pahuus on materiassa. He väittivät mitä karkeinta moraalittomuutta synnittömäksi hengelliseksi puhtaudeksi. He soluttivat seurakuntaan harhaopin kavalin keinoin: he salakuljettivat sen sinne yhdessä oikean opin kanssa. Heidän puheensa muistutti suuresti totuutta eikä aluksi näyttänyt kovinkaan paljon poikkeavan siitä. Mutta sitä mukaa kuin väärä oppi sai jalansijaa, se meni niin pitkälle, että kielsi Herrankin. vrt. 1 Joh 4:3. Herra oli ostanut seurakunnan jäsenet verellään. Siitä huolimatta he joutuisivat perikatoon, jos antaisivat näiden valheenopettajien pettää itsensä.
2. Valheenopettajat sovelsivat oppejaan käytännön elämään, ja ennustus, että monet seuraisivat heitä, kävi sittemmin toteen. Väärä oppi ja moraaliton elämäntapa kulkevat usein käsi kädessä (jj. 18-19). Ulkopuolella olevat syyttivät usein kristinuskoa kristittyjen huonosta käytöksestä (Room 2:23). 1 Piet 2:12:ssa on päinvastainen tapaus. Vaarallisimmillaan väärä oppi ei ole silloin, kun se on joka suhteessa väärässä. Paljon vaarallisempia ovat puolitotuudet, jotka vaikuttavat miellyttäviltä ja oikeilta. Meille voidaan opettaa paljon sellaista, mikä on totta ja hyvää, ja kuitenkin meitä voidaan samalla johtaa harhaan.
3. Valheenopettajien asenteelle tunnusomaista oli halu saada itselleen voittoa. He käyttivät vaikutusvallallaan toisia hyväkseen. Tässä kaikessa he tunsivat ilmeisesti myös olonsa turvalliseksi. Toisinaan tuomioon uskovat ihmisetkin unohtavat tuomion tulevan, kun se antaa odottaa itseään. Jo Vt:ssa oli lausuttu tuomio väärille profeetoille (5 Moos 13:1-5). On tuleva päivä, jona he joutuvat maksamaan hirvittävän hinnan petoksestaan. Yksikään toisia harhaan johtava ei vältä tuomiota.
4. Seuraavat seitsemän jaetta muodostavat pitkän, yhtenäisen jakson. joka kuvaa vanhatestamentillisena aikana langetettujen tuomioiden vakavuutta ja vanhurskaan pelastamista. Sana "sillä" ilmaisee, ettei Jumala tee mitään näiden eksyttäjien pelastamiseksi. Enkelien synnistä, ks. Juud 6. Tämä koskee niitä enkeleitä, jotka lankesivat ennen Aadamin lankeemusta. Pietari ja Juudas eivät kumpikaan kerro, mikä heidän syntinsä oli.. mutta siitä riippumatta Jumala ei pelastanut heitä, vaikka kysymys oli enkeleistä. Tässä tarkoitettu tuomio on viimeinen, lopullinen tuomio (1 Kor 6:3).
5. Jakeen ensimmäinen sana "eikä" yhdistää tämän tuomion edellä mainittuun, ja näin nämä kaksi tuomiota liitetään yhteen seuraavissa jakeissa. Jumala ei säästänyt muinaista maailmaa, vaikka se oli kokonainen maailma. Luuleeko joku sitten, ettei tuomio enää kuulukaan hänen suunnitelmiinsa? Kun alkutekstissä sanotaan Nooan olleen kahdeksas, se merkitsee sitä, että hän oli yhdessä seitsemän muun kanssa. Hän oli heistä tärkein, mutta viimeinen, joka astui arkkiin. Ennen sitä hän oli julistanut parannuksen sanomaa, mutta huonoin tuloksin. Jumalattomat elivät edelleen jumalattomuudessa.
6. Näistä kaupungeista on tullut esimerkkejä siitä kohtalosta, joka tulee myös jumalattomien osaksi. Vrt. Juud 7. Tuomitessaan Jumala tuhoaa tottelemattomat ja jumalattomat ihmiset. Se, mitä tapahtui Sodoman ja Gomorran asukkaille, tulee tapahtumaan niille, jotka viettävät samankaltaista elämää. Pietari on edellä korostanut Jumalan sanan merkitystä. Se ei suinkaan ole mitään tarua (1:16). Näiden kaupunkien historiakaan ei ole satua.
7. Lootia pidettiin vanhurskaana, koska hän uskoi Jumalaan. Hän asui Sodomassa, mutta ei viettänyt samanlaista elämää kuin siellä asuvat ihmiset yleensä. Vrt. 1 Moos 19:7,9,29. Sen kaiken näkeminenkin, niitä siellä tapahtui, kiusasi jatkuvasti hänen sieluaan (j. 8). "Rietas (athesmos)", ihminen, joka ei välitä laista eikä omastatunnosta. Sellainen asenne johti heidät luonnottomuuksiin (1 Moos 19:4-11).
8. Lootille Sodomassa asuminen oli suuri koettelemus. Se osoittaa, että hän itse pysytteli erossa siellä harjoitetuista synneistä. Keskellä Sodoman jumalattomuutta hän pysyi uskollisena Jumalalle. Kenenkään ei tarvitse joutua ympäristönsä uhriksi eikä orjaksi. Loot ei pystynyt kääntämään synnin virtaa, mutta hän kykeni varjelemaan sielunsa, ja hän pelastui.
9. Jos tuomio viipyykin, se ei tarkoita, että Jumala suhtautuisi syntiin välinpitämättömästi, eikä sekään, että hän siirtää vapauttamisen synnin kahleista tuonnemmaksi. Pietari jakaa ihmiset vain kahteen ryhmään. "Jumaliset" ovat uudestisyntyneitä, he ovat jumalallisesta luonnosta osallisia ja elävät Jumalalle. "Väärät" ovat jumalattomia, he elävät itselleen ja maailmalle. Jumala sallii jumalisille kiusauksia koetellakseen heitä, mutta hän tulee myös heidän avukseen. Hän ei lupaa vapautta kiusauksista, mutta kylläkin apunsa niissä ja lopuksi vapautuksen niistä.
10. Tämä on kuva Sodoman ja Gomorran oloista. Näitä kaupunkeja kohdannut rangaistus tulee myös väärien profeettojen ja näiden seuraajien osaksi. Roomalaiskirjeen 1. luku käsittelee tätä aihetta. Todennäköisimmin kirjoittaja tarkoittaa Kristusta puhuessaan "henkivaltojen herjaamisesta". Vrt. jakeen 1 maininta valheenopettajista, jotka kieltävät sen Herran, joka on heidät ostanut. Mutta se voi tarkoittaa myös Jumalan hallintavaltaa yleensä. Nämä ihmiset kieltävät niiden hengellisten voimien olemassaolon, joiden kautta Jumala ohjaa maailmaa, tai halveksivat niitä.
11. Nuo uhkarohkeat ja itserakkaat (j. 10), jotka kaikesta huolimatta ovat heikkoja ja avuttomia syntisiä, herjaavat korkeita voimia, kun taas enkelit, jotka ovat heitä joka suhteessa korkeampia, eivät tuomitse heitä Herran edessä. He vain toteavat tosiasioita. Tuomio kuuluu Jumalalle, ei ihmisille eikä enkeleille.
12. Nämä ihmiset elävät niin kuin eläimet, ja he ovat syntyneet vain kuollakseen. Koko heidän elämänsä on keskittynyt aineellisiin arvoihin ja ruumiin himojen tyydyttämiseen. Heidän on mahdotonta jättää pyhiä rauhaan. He tulevat aina pilkkaamaan ja tekemää naurunalaisiksi asioita, joita eivät ymmärrä. Sana "mutta" muodostaa vastakohdan enkeleille. Nämä valheenopettajat voivat esiintyä hengellisten kysymysten asiantuntijoina vaikka ovat niistä täysin tietämättömiä. Tällöin he vetoavat suureen tietoonsa. Koska he käyttäytyvät niin kuin jakeessa kerrotaan, heidän loppunsa on tuho.
13. Ne, jotka pitivät asianaan pettää toisia, pettivät myös itseään. "Kemuileminen" ei liittynyt vain ruokaan, juomaan ja irstailuun, vaan he hekumoivat myös kavaluudessaan: he siis pettivät todellisia kristittyjä. Päiväsaikaan juopuneena näyttäytymistä pidettiin hyvin alentavana (vrt. 1 Tess 5:7). Nämä valheenopettajat pitivät kuitenkin sitä nautintonaan. He tuottivat häpeää kristityn nimelle. Jopa rakkausateriat muutettiin mässäilyksi. "Vääryyden palkka" on sama kuin synnin palkka, joka on kuolema. Ja kuolema ei ole vain elämän päätös. Kuolema alkaa rappeutumisesta. Sanonta merkitsee mahdollisesti sitä, että vääryys on itse oma palkkansa, vrt. Snl 1:31; Jer 2:19.
14. Nämä miehet eivät voi katsoa naista himoitsematta häntä. He eivät kykene hillitsemään itseään, he eivät voi lakata tekemästä syntiä. He houkuttelevat toisiakin syntiin. Sanoilla "he ovat kirouksen lapsia" Pietari ei lausu heille kirousta, vaan ilmoittaa vain heidän tilanteensa. He ovat Jumalan kirouksen alaisia jo nyt. ja he tulevat kokemaan edessä olevan tuomion aivan samoin. Jakeessa 10 sanotaan, mitä he ovat omasta mielestään: yltiöpäisiä ja itserakkaita. Jakeesta 13 näemme, mitä he ovat seurakunnan näkökulmasta: häpeäpilkkuja. Tässä jakeessa näkyy, mitä he ovat Jumalan silmissä: kirouksen lapsia.
15. Tässä on selitys. miten valheenopettajat ovat joutuneet kirouksen alaisuuteen. He ovat tietoisesti lähteneet suoralta tieltä ja eksyneet. Tässä viitataan erityisesti Bileamin ahneuteen. Tämä yhdessä sen seikan kanssa, että hän johti Jumalan kansan moraalittomuuteen (4 Moos 22-24), on pääsyytös häntä vastaan. Vrt. Juud 11.
16. Bileam on traaginen esimerkki miehestä, joka vaelsi omaa tietään huolimatta siitä. että Jumala oli selvästi varoittanut häntä. Hänen esteekseen järjestettiin jopa puhuva aasi! Mutta hän ei tahtonut jäädä ilman vääryyden palkkaa, ja niin hän joutui tuhon omaksi. Eläimellä oli oikeampi profeetallinen käsitys kuin turmeltuneella profeetalla itsellään! Nyt puheena olevia valheenopettajia ei estetty Bileamin tavoin ulkonaisesti, ja koska heiltä puuttui sisäinen vakaumus, he olivat valmiit ottamaan vastaan vääryyden palkan.
17. Samaa asiaa selitetään kahdella sävähdyttävällä vertauskuvalla. Itämailla lähde tai kaivo on erityisen arvokas. Se on lupaus jostakin (vrt. j. 19), nimittäin vedestä, mutta niissä lähteissä, joista tässä puhutaan, ei ole mitään. Valheenopettajat ovat kuin tyhjiä lähteitä; he pettävät niitä, jotka odottavat saavansa jotakin. Toinen kuva täydentää tätä ajatusta. Pilvenhattarat eivät asetu paikalleen maan ylle antamaan sen tarvitseman sadetta, eivätkä suo varjoakaan. Pimeydestä, ks. Matt 22:13.
18. Näiden väärien opettajien yhtenä tuntomerkkinä oli heidän kykynsä kiehtoa ihmisiä tyhjällä puheella. Heidän sanojensa tyhjyys ja turhuus ilmenee siitä, etteivät ne saa mitään aikaan. Tähän liittyy yllyttäminen lihalliseen irstauteen. He eivät suostuneet minkäänlaisiin ohjiin vaan laukkasivat pillastuneina. Varsinkin vastakääntyneet olivat vaarassa joutua näiden ihmisten pettämiksi. He olivat juuri irrottautuneet pakanuudesta ja olivat vielä heikkoja ja kypsymättömiä.
19. Heidän julistuksensa suuri sisältö oli vapaus. He lupasivat kristityn vapauden. sen, jonka Kristus antaa omilleen (1 Piet 2:16). Mutta todellisuudessa se oli »vapautta» tehdä oman mielensä mukaan. vapautta ilman minkäänlaisia lakeja ja rajoituksia. Vrt. Joh 8:34: Room 6:16. Heidän kannattajilleen lupaamansa vapaus osoittautuikin orjuudeksi. Ihminen voi olla sekä toisten ihmisten että omien himojensa orja.
20. Ei ole aivan selvää, tarkoittaako Pietari tässä petettyjä vai pettäjiä. Käytännössä se tarkoittaa kumpiakin. Varoitus koskee siis kaikkia kirjeen lukijoita. Jos ihminen antaa eksyttää itsensä, se johtaa tappioon ja tilaan, joka on pahempi kuin se pakanuus, josta he olivat kerran tulleet. Heidän oli tehtävä kaikkensa, etteivät he joutuisi uudestaan sen pauloihin. Eksyttäjät tekivät nimittäin kaikkensa sitoakseen heidät. "Kietoutua" - ilmaisun takana on ajatus verkosta, jota käytettiin eläinten pyydystämiseen; samantapaisia verkkoja käytettiin myös gladiaattorikisoissa.
21. Heille kävi samoin kuin Jeesuksen vertauksessa mainitulle miehelle, »jonka viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset» (Luuk 12:47,48: vrt. Matt 12:45). Ihminen, joka ei koskaan ole tuntenut oikeaa tietä, voi puolustaa sillä eksymistään. Mutta jos hän on tuntenut tien mutta on tietoisesti päättänyt olla kulkematta sitä ja lähtenyt sen sijaan sivuteille, silloin hän tekee syntiä vastoin parempaa tietoaan. Hän tunsi parhaan, mutta valitsi huonoimman. Siksi hänelle olisi ollut parempi, ettei hän olisi tuntenutkaan totuutta. Tieto totuudesta koitui hänelle tuomioksi. Tietoon liittyy aina vastuu.
22. Tämän seurauksen saastaisuutta korostetaan voimakkain sanoin. Koiravertaus on otettu Snl 26:11:stä, kun taas sananparsi siasta on peräisin maallisista lähteistä. Tämänkaltaisiin tekoihin tarvitaan koira tai sika, mutta nämä saastaiset eksyttäjät yrittävät tehdä kristityistä tällaisia likaisia eläimiä. He olivat nähneet ne mahdollisuudet, joita heillä oli Kristuksessa, mutta he olivat moraalisesti niin turmeltuneita, että heistä oli parempi rypeä synnin rapakossa kuin päästä puhtauden kukkuloille. Puhtaat ja hyvät asiat olivat menettäneet kokonaan viehätyksensä ja kauneutensa heidän silmissään. Näissä molemmissa vertauksissa korostetaan sitä, että on tapahtunut muutos. Koira oli aikaisemmin lähtenyt pois, sika oli ollut puhdas.